Bakteeri-infektiot

Infektiot voivat johtua bakteereista, jotka ovat lisääntyneet kehossamme. Bakteereja ei näe paljaalla silmällä, mutta niitä kohdataan joka päivä. Kaikki bakteerit eivät kuitenkaan tee meitä sairaiksi. Tämä johtuu siitä, että immuunijärjestelmämme suojaa meitä ja koska kaikki bakteerit eivät ole haitallisia; kehossamme on bakteereja, jotka ovat meille hyödyllisiä. Ne esimerkiksi auttavat ruoansulatuksessa suolistossa ja estävät haitallisia bakteereja pääsemästä iholle.

Jos kuitenkin tauteja aiheuttavat bakteerit pääsevät elimistöön, keho alkaa tuottaa enemmän valkosoluja suojellakseen meitä infektiolta. Jos bakteerit kuitenkin lisääntyvät nopeammin kuin keho ehtii tuottaa valkosoluja, sairastumme. Tällöin bakteerit voivat aiheuttaa infektion, kuten keuhkokuumeen.

Tähän liittyy usein kuumetta. Keuhkokuume tai sydänläppätulehdus voi olla hengenvaarallinen, jos antibiootteja ei käytetä. Keho ei tällöin pysty toipumaan taudista itse. Antibiootit voivat siis olla elintärkeitä. Joskus myös vuodelepo tai muut yksinkertaiset keinot riittävät bakteeri-infektion parantamiseen.

Oireista ja bakteeri-infektion tyypistä riippuu, mikä antibiootti sopii hoitoon. Joskus virtsaa tai märkää pitää lähettää laboratorioon, jotta saadaan selville, mikä bakteeri aiheuttaa infektion ja mikä antibiootti tehoaa siihen. Jokainen bakteeri on nimittäin erilainen.

Bakteeri-infektiot johtuvat bakteereista.

Yleisimmät bakteeri-infektiot ovat:

• Keuhkokuume;
• Nielutulehdus;
• Välikorvatulehdus;
• Virtsarakontulehdus;
• Ihoinfektiot;
• Suolitulehdus;
• Silmätulehdus.

Keuhkokuume

Keuhkokuumeessa pienemmät hengitystiet ja keuhkorakkulat tulehtuvat. Keuhkokuumeesta kärsivillä on yskää, hengenahdistusta, kuumetta ja väsymystä. Keuhkokuumeen voi aiheuttaa sekä bakteeri että virus, ja viruksen tapauksessa se on usein influenssavirus.

Tämä aiheuttaa ylimääräisen liman kertymistä keuhkorakkuloihin, jolloin happea imeytyy vähemmän ja hengitys vaikeutuu. Jos keuhkokuumeen aiheuttaa bakteeri, lääkäri määrää antibioottikuurin. Usein ei ole täysin selvää, onko keuhkokuumeen aiheuttaja virus vai bakteeri, ja koska bakteerin aiheuttama keuhkokuume voi olla vakava, lääkäri määrää yleensä varmuuden vuoksi antibiootteja.

Nielutulehdus

Nielutulehduksen voi aiheuttaa joko virus tai bakteeri. Tyypillisiä oireita ovat: kipu tai polttava tunne kurkussa, kipu nieltäessä, kuume, turvonneet imusolmukkeet, käheä ääni ja joskus korvakipu. Bakteerin aiheuttamassa nielutulehduksessa myös nielurisat tulehtuvat, ja tämän aiheuttaa yleensä streptokokki. Se on usein hyvin kivulias.

Välikorvatulehdus

Välikorvatulehdus eli korvakipu on yleinen erityisesti alle viisivuotiailla lapsilla. Useimmiten se paranee itsestään 2–3 päivässä. Tulehdus voi johtua flunssaviruksesta, joka päätyy välikorvaan, tai bakteerista, kuten Streptococcus pneumoniae, joka asettuu välikorvaan. Välikorvan paineen kasvaessa tärykalvo pullistuu, mikä voi aiheuttaa kovaa kipua.

Virtsarakontulehdus

Virtsarakontulehduksessa rakon limakalvo tulehtuu. Tämän aiheuttavat usein bakteerit, jotka elävät suolistossa, pääsevät virtsaputken kautta rakkoon ja aiheuttavat tulehduksen. Naisilla virtsarakontulehdus on yleisempi ja kehittyy nopeammin kuin miehillä, koska heidän virtsaputkensa on lyhyempi.

Bakteeri-ihotulehdus

Bakteeri-ihotulehdus syntyy yleensä kohtaan, jossa iho on vaurioitunut. Siihen pääsee bakteereja, jotka normaalisti elävät iholla, ja näin iho tulehtuu. Ruusu ja märkärupi ovat esimerkkejä ihoinfektioista.

Suolitulehdus

Virus tai bakteeri voi aiheuttaa tulehduksen suolen seinämään, jolloin suoli imee vähemmän nestettä ja ravintoaineita ja nämä poistuvat hyvin vetisenä ulosteena. Ruoansulatuskanavan infektiot voivat johtua viruksista (vatsatauti), loisista ja bakteereista, kuten Salmonella.

Silmätulehdus

Yleisin silmätulehduksen muoto on sidekalvontulehdus. Tämä on ohut kudos, joka peittää silmän valkoisen osan ja silmäluomien sisäpinnan. Myös silmätulehduksen voi aiheuttaa sekä virus että bakteeri.

Bakteeri-infektiot tunnistaa kipuoireista, väsymyksestä, punaisesta tai turvonneesta ihosta, yleisestä huonovointisuudesta ja joskus kuumeesta. Myös imusolmukkeet voivat olla turvonneet, kuten esimerkiksi nielutulehduksessa tai angiinassa. Lisäksi voi olla flunssan kaltaisia oireita, kuten lihaskipua ja ruokahaluttomuutta.

Bakteeri-infektion hoidossa kannattaa aina levätä mahdollisimman paljon ja juoda runsaasti. Jos oireet pahenevat tai kestävät pitkään ja kuume nousee, ota yhteyttä lääkäriin. Lääkäri tutkii sinut ja voi tarvittaessa määrätä antibiootteja infektion hoitoon ja bakteerien tuhoamiseen.

Jos lääkäri toteaa, että infektiosi on bakteerin aiheuttama, hän määrää sinulle antibiootin.

Bakteeri-infektioiden hoito antibiooteilla

Yleisesti ottaen antibiootit jaetaan kapea- ja laajakirjoisiin. Kapeakirjoiset antibiootit on tarkoitettu tietyn bakteeriryhmän aiheuttamiin infektioihin. Laajakirjoiset antibiootit tappavat useita bakteerilajeja samanaikaisesti. Lääkärit suosivat kapeakirjoisia antibiootteja, koska tällöin hyviä bakteereja tuhoutuu vähemmän hoidon aikana. Näin haittavaikutuksia on vähemmän. Niitä voidaan kuitenkin määrätä vain, jos tiedetään, minkä tyyppinen bakteeri aiheuttaa tulehduksen. Jos tätä ei tiedetä, laajakirjoiset antibiootit ovat hyvä vaihtoehto, koska ne tappavat useita erilaisia bakteereja. Haittapuolena on, että haittavaikutuksia, kuten maha- ja suolisto-oireita, voi esiintyä enemmän, koska myös hyvät bakteerit suolistossa tuhoutuvat.

Myös tulehduksen sijainti kehossa vaikuttaa antibiootin valintaan. Tietyt kudokset ovat herkempiä tai vähemmän herkkiä tietylle antibiootille. Lääkärin pitää valita antibiootti, joka pääsee kudokseen.

Antibiootteja määrää aina lääkäri ja hän tekee sen vain, jos se on oikeasti tarpeen, esimerkiksi jos vastustuskykysi ei riitä hoitamaan infektiota itse. Lääkärit eivät halua määrätä antibiootteja liian helposti, koska he haluavat ehkäistä resistenssin kehittymistä. Tämä tarkoittaa, että bakteeri sopeutuu ja muuttuu lääkkeen vaikutukselle immuuniksi. Silloin kyseistä antibioottia ei voi enää käyttää tämän bakteerin hoitoon, ei myöskään muilla potilailla.

Antibioottiresistenssi

Lisäksi bakteerit voivat vähitellen muuttua vastustuskykyisiksi. Tämä tapahtuu erityisesti, jos samaa antibioottityyppiä käytetään toistuvasti tai pitkään. Antibioottiresistenssi aiheuttaa siis vaarallisia tilanteita, pahimmillaan bakteeri-infektioita ei tulevaisuudessa voida enää hoitaa, mikä voi joissain tapauksissa olla hengenvaarallista.

Koska antibiootit tappavat vain bakteereja, eivät viruksia, lääkäri ei määrää tätä lääkettä, jos sinulla on flunssa, nuha tai vesirokko. Käytä lääkkeitä aina lääkärin ohjeiden mukaan ja käytä kuuri loppuun asti, vaikka olo parantuisi jo muutaman päivän jälkeen. Muuten on mahdollista, että infektio palaa, koska kaikkia bakteereja ei ole vielä tuhottu. Kuuri kestää yleensä noin 5–10 päivää, riippuen infektion tyypistä.

Yleisesti ottaen antibiooteilla on vähän haittavaikutuksia, erityisesti kapeakirjoisilla antibiooteilla. Laajakirjoisia antibiootteja käytettäessä haittavaikutuksia esiintyy useammin, koska silloin myös hyvät bakteerit suolistossa tuhoutuvat. Vetinen uloste ei kuitenkaan aina ole lääkkeen haittavaikutus, vaan se voi olla myös infektion aiheuttama oire.

Yleisimmät antibioottien haittavaikutukset ovat:

• Ripuli tai vetinen uloste;
• Yliherkkyys tai allerginen reaktio.

Jos olet yliherkkä tietylle antibiootille, iholle voi ilmestyä punaisia läiskiä, kutinaa tai kuumetta. Tämä voi olla merkki allergiasta, mutta ei välttämättä. Ota tällöin yhteyttä lääkäriin, joka voi selvittää, johtuuko tämä käyttämäsi antibiootin yliherkkyydestä.

Tetrasykliiniryhmän antibiootit, kuten doksisykliini ja minosykliini, voivat aiheuttaa yliherkkyyttä auringonvalolle. Tällöin palat helpommin auringossa, vaikka et normaalisti palaisikaan. Tämä mainitaan pakkausselosteessa. Vältä tällöin mahdollisimman paljon aurinkoa ja suojaa iho hyvin korkeasuojakertoimisella aurinkovoiteella, myös pilvisellä säällä.

Jos tiedät olevasi yliherkkä jollekin antibiootille, kerro siitä lääkärille vastaanotolla. Jos sinulla on muita oireita, jotka eivät häviä 1–2 päivän kuluessa, kannattaa myös ottaa yhteyttä lääkäriin.

Usein bakteeri-infektioita ei voi ehkäistä. Voit kuitenkin tehdä joitakin asioita tiettyjen infektioiden ehkäisemiseksi, esimerkiksi tiedetään, että tupakoivilla ja säännöllisesti alkoholia käyttävillä on suurempi riski saada keuhkokuume.

Voit myös pitää huolta siitä, että vastustuskykysi pysyy hyvänä, jotta kehosi pystyy paremmin torjumaan tauteja aiheuttavat bakteerit ajoissa. Lisäksi voit ehkäistä Salmonella-bakteerin aiheuttamaa tartuntaa pitämällä hyvää hygieniaa ja pesemällä kädet säännöllisesti. Voit myös desinfioida ihon haavat jodilla tai alkoholilla ehkäistäksesi ihotulehduksen.

https://www.farmacotherapeutischkompas.nl/bladeren/indicatieteksten/bacteriele_huidinfecties

https://www.apotheek.nl/zorg-van-de-apotheker/uw-apotheker-geeft-antwoord/antibiotica