Astma

Astma on krooninen hengitysteiden tulehdus, jossa hengitystiet ovat ahtautuneet ja herkistyneet ärsykkeille. Astmaa sairastavat kärsivät usein hengenahdistuksesta tai vinkuvasta hengityksestä, yskivät paljon ja tämän sairauden takia heillä on usein väsymystä. Oireita aiheuttavat ärsykkeet vaihtelevat henkilöittäin, vuodenaikojen mukaan ja jopa päivittäin. Ärsykkeet voidaan jakaa allergisiin ja ei-allergisiin, ja niiden aiheuttamat oireet voivat olla lyhyt- tai pitkäkestoisia kohtauksia.

Tieteessä ei vielä tiedetä tarkkaan, mikä astman aiheuttaa. On kuitenkin selvää, että perinnöllisyydellä on iso merkitys. Jos molemmilla vanhemmilla on astma tai allergia, lapsella on 70 %:n riski sairastua astmaan. Tämä prosentti laskee 50 %:iin, jos vain toisella vanhemmalla on allergia tai astma. Myös ympäristö voi vaikuttaa astman (ja allergian) kehittymiseen myöhemmällä iällä. Esimerkiksi toistuva altistuminen tietyille aineille voi johtaa allergian syntyyn. Tässäkin perinnöllisyys on kuitenkin tärkeä tekijä. Alttius täytyy olla olemassa jo syntymästä asti.

Astma jaetaan neljään muotoon, ja näissä voi olla päällekkäisyyksiä. Alla on lyhyesti kuvattu astman eri muodot:

• Allerginen astma: Tämä on yksi yleisimmistä astman muodoista. Tässä astman muodossa olet allerginen tietyille aineille ja saat hengenahdistusta hengittäessäsi niitä. Näitä aineita kutsutaan ärsykkeiksi. Allergisia ärsykkeitä ovat esimerkiksi pölypunkin ulosteet, puiden, heinien ja rikkakasvien siitepöly, karvaisten eläinten hilse, homeet, tietyt ruoka-aineet (kuten äyriäiset ja pähkinät) sekä ammattiallergeenit (esim. maalarit, kampaajat, leipurit ja paprikanviljelijät). Kun hengität näitä aineita, kehosi tuottaa histamiinia, mikä aiheuttaa allergisen reaktion.
• Ei-allerginen astma: Tässä muodossa saat hengenahdistusta hengittäessäsi tiettyjä aineita, mutta allergista reaktiota ei synny. Tunnettuja ei-allergisia ärsykkeitä ovat virusten aiheuttamat hengitystieinfektiot, lämpötilan tai ilmankosteuden muutokset, tupakansavu, hajuvedet, suihkeet, ihonhoitotuotteet, pesuaineet, voimakkaat hajut (kuten paisto- ja maalaushaju) sekä ilman saasteet (kuten pienhiukkaset).
• Rasitusastma: Tästä on kyse, kun saat hengenahdistusta fyysisen rasituksen yhteydessä. Tähän astman muotoon voidaan määrätä inhalaattorilääke, jota otetaan ennen liikuntaa, jotta oireet vähenevät. Rasitusastmaa sairastavat hyötyvät siitä, että aloittavat liikunnan rauhallisesti, jolloin keuhkot ehtivät sopeutua levosta rasitukseen. Stressi ja tunteet (sekä positiiviset että negatiiviset) voivat pahentaa oireita. Sama koskee lämpötilan ja ilmankosteuden vaihteluita. Rasitusastmaa sairastavilla kylmä ja kuiva ilma pahentavat oireita.
• Vaikea astma: Tämä luokitellaan omaksi astman muodokseen. Onneksi vaikeaa astmaa sairastavia on vähän. Tätä astman muotoa on vaikea hallita lääkkeillä, ja se aiheuttaa todennäköisesti paljon oireita, minkä takia hoito vaatii usein sairaalakäyntejä.

Astmalla on useita selvästi tunnistettavia oireita. Kyse ei kuitenkaan aina ole astmasta, sillä nämä oireet voivat viitata myös muihin sairauksiin. Alla käsitellään yleisimmät:

• Hengenahdistus. Astmakohtauksen aikana voi tuntua pelottavalta, että tukehtuu. Tämä johtuu siitä, että keuhkot täyttyvät ilmalla, jota ei pysty kunnolla vaihtamaan. Periaatteessa tämä ei ole vaarallista. Astmakohtauksen aikana kannattaa istua suorassa ja avata hengitystiet poistamalla esteet, kuten kaulaliina tai paidan ylimmät napit.
• Hyvin selvä oire on myös vinkuva hengitys. Tämä johtuu siitä, että henkitorvi ja keuhkoputket ahtautuvat ja ympäröivät lihakset kouristuvat. Tai rahiseva hengitys, jos nenä tai kurkku on päivällä tukossa.
• Hengenahdistus, kun hengästyt helposti ja haukot ilmaa, on usein astmaan viittaava oire.
• Lopuksi energian puute on astman ilmeinen seuraus. Yöuni on huonoa, päivällä hengittäminen on vaikeaa, ja se väsyttää.

Astmaa sekoitetaan usein COPD:hen. Nämä kaksi sairautta eroavat kuitenkin toisistaan merkittävästi:

• Astmassa perinnöllisyys on selvä tekijä, kun taas COPD johtuu usein tupakoinnista.
• Astma ilmenee kohtauksina, COPD on jatkuvasti läsnä.
• Astmaa esiintyy kaikissa ikäryhmissä, COPD ilmenee yli 40-vuotiailla.
• Astman kulku on pääosin suotuisa ja ylläpitolääkityksellä hyvin hallittavissa. COPD on krooninen ja pahenee vähitellen.
• Astmapotilaiden elinajanodote on normaali, COPD-potilailla lyhentynyt.
• Astmapotilaiden keuhkotoiminta on optimaalisen hoidon myötä normaali, COPD-potilailla heikentynyt, vaikka hoito olisi optimaalista.

Elämäntavoillasi voit vaikuttaa paljon siihen, kuinka usein ja kuinka voimakkaita astmakohtauksia saat. Voit huolehtia terveellisestä elämästä ja ruokavaliosta, ylläpitää terveellistä painoa ja parantaa kuntoasi. Myös ärsykkeiden välttäminen ja toimenpiteet tiettyjä allergeeneja vastaan auttavat. Lisäksi on tärkeää käyttää lääkkeitä huolellisesti lääkärin ohjeiden mukaan.

Lääkärin hoitosuunnitelmassa käsitellään ensin niin sanottu ei-lääkkeellinen hoito. Tällä tarkoitetaan elämäntapamuutoksia, joiden avulla oireet voidaan mahdollisesti pitää paremmin hallinnassa. On todettu selvä yhteys kestävyyden ja ylipainon sekä astman hallinnan välillä. Lisäksi lääkäri määrää lääkkeitä oireiden esiintymistiheyden mukaan. Harvinaisemmissa astmakohtauksissa suositellaan tarpeen mukaan lyhytvaikutteista β2-sympatomimeettiä, kuten salbutamolia tai terbutaliinia, mutta jos käyttöä tarvitaan yli 3 kertaa viikossa, siirrytään inhalaatiokortikosteroidiin, kuten beclometasoni, budesonidi, siklesonidi tai flutikasoni, tai jatkuvien paikallisten haittavaikutusten yhteydessä montelukastiin.

Inhalaatiokortikosteroidi voidaan yhdistää pitkävaikutteiseen β2-sympatomimeettiin, kuten formoteroliin tai salmeteroliin, jos tulokset eivät ole riittäviä. Jos näillä toimenpiteillä ei saavuteta astman hallintaa 3 kuukaudessa, potilas ohjataan usein erikoissairaanhoitoon. Tällöin puhutaan 'vaikeasti hoidettavasta astmasta'.

Lääkkeet

Harvinaisemmissa astmaoireissa (2 kertaa viikossa tai harvemmin) suositellaan tarpeen mukaan lyhytvaikutteista β2-sympatomimeettiä (kuten salbutamolia).

Useammin esiintyvien oireiden (3 kertaa viikossa tai useammin) ja tiheämmän lyhytvaikutteisen β2-sympatomimeetin käytön yhteydessä suositellaan ylläpitohoitoa inhalaatiokortikosteroidilla (ICS).

Jos tällä ei saavuteta riittävää astman hallintaa, voidaan lisätä pitkävaikutteinen β2-sympatomimeetti.

Vaihtoehtoiset hoidot

Useita vaihtoehtoisia hoitoja on olemassa. Nämä eivät koskaan korvaa tavanomaista hoitoa, mutta voivat toimia erinomaisesti täydentävinä hoitoina. Kerro aina lääkärillesi, jos harkitset vaihtoehtoisia hoitoja.

• Saatavilla on homeopaattisia valmisteita, jotka voivat saavuttaa erinomaisia tuloksia immuunijärjestelmäsi kanssa. Näitä valmisteita voi ostaa itse, mutta voit myös kysyä neuvoa homeopaattiselta hoitajalta. Tätä ei kuitenkaan ole tieteellisesti todistettu.
• Akupunktio, ikivanha itämainen hoitomenetelmä, voi tuottaa hyviä tuloksia. Akupunktiohoitaja pyrkii ohjaamaan häiriintyneet energiavirrat tasapainoon pienillä, ohuilla neuloilla. Tätä ei ole tieteellisesti todistettu.
• Hengitysterapia on aina erittäin hyvä täydentävä hoito. Fysioterapeutit ja puheterapeutit tarjoavat tätä usein, ei vain astmapotilaille vaan myös muille sairauksille. Hyvä hengitystekniikka sekä levossa että rasituksessa on aina tavoiteltavaa.
• Antroposofiset hoidot voivat olla hyvin laaja-alaisia. Ne voivat sisältää liikuntaterapiaa, ravitsemusneuvontaa, lääkkeitä ja hierontaa.
• Luontaislääketiede ja fytoterapeuttiset hoidot hyödyntävät vuosisatojen yrttitietoutta yhdistettynä nykyaikaiseen tieteelliseen tutkimukseen. Käytössä ovat yrtit, hieronnat ja muokattu ruokavalio.
• Jos stressi ja tunteet voivat aiheuttaa sinulle kohtauksia, jooga on erittäin hyvä vaihtoehtoinen tukihoito. Opit tasapainottamaan kehoa ja mieltä sekä käyttämään hyvää hengitystekniikkaa, jolloin pystyt käsittelemään stressiä ja tunteita paremmin.

Elämäntapamuutokset

Elämäntavallasi on suuri vaikutus siihen, kuinka paljon kärsit astmaan liittyvistä oireista. Kuten tiedät, astma on krooninen sairaus, mutta on olemassa keinoja tehdä elämästä mahdollisimman miellyttävää.

Seuraavat elämäntapamuutokset ovat tehokkaimpia:

• Varmista, että ympärilläsi olevat ihmiset tietävät, että sinulla on astma. Näin he voivat ottaa sen huomioon ja ymmärtävät, jos vältät tiettyjä toimintoja ja ympäristöjä.
• Jos tupakoit, lopettaminen on itsestäänselvyys. Lisäksi on erittäin järkevää välttää oleskelua tiloissa, joissa on paljon savua – jokainen lähelläsi poltettu savuke on jo liikaa, vältä passiivista tupakointia.
• Jos olet saanut positiivisen testituloksen allergeeneista, näiden allergisten ärsykkeiden välttäminen on erittäin tärkeää kohtausten ehkäisemiseksi. Jos sinulla on ei-allerginen astma, tämä koskee erityisesti ympäristöjä, joissa on paljon liikennettä, sekä tiettyjä sääolosuhteita, jolloin smogin riski on suurempi. Monissa sääsovelluksissa on usein erityisiä kuvakkeita, jotka osoittavat astmapotilaille riskitason.
• Jos sinulla on allerginen astma, toimenpiteet pölypunkkia vastaan voivat tuottaa hyviä tuloksia.
• Huolehdi hyvästä kunnosta. Kun kunto ja kestävyys paranevat, myös kohtaukset ovat lievempiä.
• Lopuksi myös painoindeksilläsi on merkitystä. Ylipaino liittyy huonompaan astman hallintaan, heikentyneeseen vasteeseen kortikosteroideille ja pienentyneeseen hengitystiehalkaisijaan, vaikka keuhkotilavuus huomioitaisiin.

https://www.longfonds.nl/longziekten/astma

https://www.farmacotherapeutischkompas.nl/bladeren/indicatieteksten/astma

https://www.vzinfo.nl/astma