Hiustenlähtö

Hiustenlähdöstä puhutaan silloin, kun hiuksia irtoaa enemmän kuin uusia kasvaa tilalle. Tätä esiintyy noin 70 %:lla miehistä ja 40 %:lla naisista. Yleisin hiustenlähdön muoto on perinnöllinen, eli androgeeninen alopekia.

Mitä on hiustenlähtö?

Hiustenlähtö eli hiusten harveneminen tarkoittaa hiusten menettämistä tai ohenemista. Useimmiten kyse on pään hiuksista, mutta hiustenlähtöä voi esiintyä myös muualla kehossa. Kaljuus syntyy, kun hiuksia irtoaa enemmän kuin uusia kasvaa tilalle. Hiustenlähtö on luonnollinen prosessi. Terveellä ihmisellä jokainen hius pysyy päänahassa noin kolmesta viiteen vuotta. Tänä aikana hius kasvaa. Sen jälkeen hius irtoaa ja hiustuppi on lepotilassa noin kolme kuukautta. Tämän jälkeen hiustupesta alkaa kasvaa uusi hius ja sykli toistuu kolmen–viiden vuoden välein. Päässä on noin 100 000–150 000 hiustuppea. Päivittäin irtoaa keskimäärin 50–100 hiusta. Vasta kun määrä on selvästi suurempi, puhutaan liiallisesta hiustenlähdöstä. Jos hiuksia irtoaa liikaa eikä uusia kasva tilalle, puhutaan kaljuudesta eli alopekiasta.

Mitkä ovat hiustenlähdön syyt?

Hiustenlähdön syitä on monia ja ne vaihtelevat. Yksi tärkeimmistä syistä on hormoni nimeltä dihydrotestosteroni eli DHT. Tämä hormoni liittyy veren testosteronipitoisuuteen. DHT estää hiusten kasvua miehillä ja on yleisin kaljuuden aiheuttaja. Myös naisilla tämä voi olla syynä kaljuuteen. Miehillä kaljuuntuminen alkaa usein ohimoilta ja etenee päälaelle, kun taas naisilla hiukset harvenevat tasaisemmin. Joskus hiustenlähtö on perinnöllistä, jolloin kyseessä on androgeeninen alopekia. Tässä muutama muu syy hiustenlähtöön: stressi, päänahan huono kunto, kilpirauhasen vajaatoiminta, lääkitys ja raudanpuute.

  • Stressi voi näkyä monin tavoin ja vaikuttaa sekä kehoon että mieleen. Yksi stressin fyysisistä oireista on hiustenlähtö. Tätä kutsutaan telogeeniseksi effluviumiksi.
  • Päänahan huono kunto voi johtua huonosta verenkierrosta, tiettyjen ravintoaineiden puutteesta tai ulkoisista tekijöistä, kuten säästä tai haitallisista hoitotuotteista. Vaurioitunut päänahka voi heikentää hiusten kasvua.
  • Kilpirauhasen vajaatoiminta eli hypotyreoosi hidastaa aineenvaihduntaa ja vaikuttaa näin myös hiusten kasvuun.
  • Lääkitys voi joskus vaikuttaa hiuksiin. Hiustenlähtö voi olla esimerkiksi antibioottien, masennuslääkkeiden, solunsalpaajien tai beetasalpaajien sivuvaikutus.
  • Raudanpuute voi aiheuttaa hiustenlähtöä, koska elimistö tarvitsee tiettyjä ravintoaineita toimiakseen kunnolla. Rauta auttaa hemoglobiinin muodostumisessa, joka kuljettaa happea kehossa. Rauta tuottaa myös energiaa kehon soluille.
Mitä hiustenlähdön muotoja on olemassa?
  • Involutionaalinen alopekia ja seniili alopekia: Tämä hiustenlähdön muoto esiintyy iäkkäillä ihmisillä. Hiustupet eivät enää ole aktiivisia, joten uusia hiuksia muodostuu vähemmän.
  • Androgeeninen alopekia: Nimi viittaa perinnölliseen komponenttiin tässä sairaudessa. Hiustenlähtöä esiintyy monilla, sekä miehillä että naisilla. Perinnöllisen hiustenlähdön syyt tunnetaan melko hyvin. Suurin syyllinen on DHT-hormoni. DHT:tä esiintyy sekä miehillä että naisilla ja se muodostuu mieshormonista.
  • Diffuusi alopekia: Tässäkin esiintyy sana alopekia, joka tarkoittaa kreikaksi hiustenlähtöä. Tässä kyse on kuitenkin äkillisestä hiustenlähdöstä, jossa kaljuus leviää koko pään alueelle eikä ilmene kaljuina laikkuina kuten alopecia areatassa.
  • Telogeeninen effluvium: Stressiperäinen hiustenlähtö on yleistä. Tällöin suuri osa hiuksista siirtyy nopeasti kuolemanvaiheeseen (katageeninen vaihe), minkä jälkeen ne irtoavat noin neljän kuukauden kuluttua. Hiustenlähtö on yleensä äkillistä ja useimmiten stressin aiheuttamaa. Joissain tapauksissa hiustenlähtö on kroonista.
  • Alopecia areata: Alopecia areatassa menetetään usein nuorella iällä osa pään hiuksista. Jos myös ripset ja kulmakarvat katoavat, puhutaan alopecia universalis -tilasta. Tämä kaljuuden muoto tunnistetaan pyöreistä kaljuista läiskistä päänahassa. Tämän muodon aiheuttaa häiriintynyt immuunijärjestelmä, joka hyökkää hiustuppeja vastaan ja saa ne vähitellen kuolemaan. Sitä pidetään autoimmuunisairautena.

Muita vähemmän tunnettuja hiustenlähdön muotoja ovat: frontaalinen fibroottinen alopekia (kaljuus otsan hiusrajassa), trikotillomania (itsetuhoinen muoto, jossa henkilö nyppii itse hiuksiaan), arpialopekia (arven vuoksi hiuksia ei enää kasva) ja tinea capitis (sienitulehdus, joka estää hiusten kasvun, yleisin lapsilla).

Miten hiustenlähtö tunnistetaan?

Ihmisellä on keskimäärin 100 000 hiusta päässään. Tavallisesti päivässä irtoaa 50–100 hiusta. Jos määrä nousee 300:aan päivässä, se alkaa ajan myötä näkyä. Monille tämä on järkytys ja syy selvittää asiaa tarkemmin. On tärkeää huomata hiustenlähtö ajoissa ja selvittää, onko kyse äkillisestä vai kroonisesta hiustenlähdöstä. Jos kyse on äkillisestä hiustenlähdöstä, syy ei yleensä ole perinnöllinen. Selvitä silloin, voivatko ympäristötekijät, ruokavalio tai lääkitys aiheuttaa hiustenlähtöä.

Voiko hiustenlähtöön itse vaikuttaa?

On tärkeää selvittää hiustenlähdön taustalla oleva syy. Oletko muuttanut ruokavaliotasi niin, että sinulla on esimerkiksi raudanpuutetta? Oletko aloittanut lääkityksen? Koetko paljon stressiä? Jos hiustenlähtö liittyy lääkitykseen, keskustele asiasta lääkärin tai erikoislääkärin kanssa. Jos kyseessä on vähitellen etenevä hiustenlähtö, perinnöllisyys voi olla syynä. Silloin voit onneksi tehdä paljon prosessin hidastamiseksi tai jopa pysäyttämiseksi. Elä terveellisesti, varmista riittävä ravintoaineiden saanti, erityisesti rauta, mutta myös B- ja C-vitamiinit ovat tärkeitä. Liiku riittävästi. Liikunta parantaa verenkiertoa, mikä edistää hiusten kasvua.

Liikunta on myös hyvä keino lievittää stressiä. Stressin aikana elimistö tuottaa adrenaliinia, joka päätyy maitohappona talirauhasiin. Maitohappo on haitallista hiusjuurille ja voi jopa tappaa hiuksia. Lisäksi hiuksia pestään nykyään usein liian usein, mikä häiritsee päänahan luonnollista talintuotantoa. Älä siis pese hiuksia joka päivä.

Mitä hoitokeinoja on olemassa?

Hiustenlähtöön on monia hoitovaihtoehtoja, sekä lääkkeellisiä että vaihtoehtoisia terapioita, mutta myös elämäntapamuutoksilla voi vaikuttaa. Tässä on joitakin vaihtoehtoja, joihin palaamme tarkemmin myöhemmin. Yksi mahdollisuus on ravintolisien käyttö. Varmista, että lisäravinteet sisältävät runsaasti seuraavia ravintoaineita: kalium, pii, B-vitamiini, sinkki. Lisäksi hiusten kasvua voidaan stimuloida Low Level Laser Therapy (LLLT) -hoidolla. Tämä hoito on kliinisesti testattu sekä miehillä että naisilla ja se on myös FDA:n (Food and Drug Administration) virallisesti hyväksymä.

Hiustenlähtöön tarkoitetut lääkkeet, jotka ovat virallisesti rekisteröity Alankomaissa lääkeviranomaisen toimesta, ovat: Minoxidil ja Finasteride.

  • Minoxidil, joka tunnetaan myös nimellä Rogaine, on ensimmäinen hiustenlähtöön rekisteröity voide. Rogaine on alun perin tarkoitettu korkean verenpaineen hoitoon. Tutkijat huomasivat, että minoksidiilia käyttävillä ihmisillä hiukset alkoivat kasvaa. Tarkkaa vaikutusmekanismia hiustenlähtöön ei vielä tunneta. Minoksidiilia on saatavilla 2 % ja 5 % vahvuisena. 2 % vahvuutta määrätään usein naisille, 5 % miehille.
  • Finasteride on tabletti, joka on saatavilla vain reseptillä ja jota käytetään muun muassa miesten varhaisen kaljuuden (androgeeninen alopekia) hoitoon. Kaksi tunnetuinta Finasteride-tuotetta ovat Propecia ja Proscar. Proscaria käytetään yleensä eturauhasen liikakasvun hoitoon miehillä. Ero on annostuksessa. Kaljuuden hoitoon käytettävä annos on pienempi kuin eturauhasvaivoihin käytettävä annos.

Muita valmisteita ovat: Ketokonatsoli, Dutasteridi ja Esthecin.

Jos et halua käyttää lääkkeitä hiustenlähdön hoitoon, on olemassa monia vaihtoehtoisia hoitomuotoja, joita voit kokeilla. Esimerkiksi lisäravinteiden, vitamiinien käyttö, laserhoito, hiustensiirto ja kantasoluhoito.

Kantasoluhoitoja tutkitaan jatkuvasti, ja niissä hiuksia ikään kuin kloonataan. EU:n patentoima hoito on RepliCel. Hoito perustuu autologiseen solunsiirtotekniikkaan, jossa potilaan omista terveistä hiustupista otettuja soluja siirretään alueille, joilla hiustenlähtöä on tapahtunut.

Laserhoito on kliinisesti testattu ja FDA:n hyväksymä hoito. Laserin ja infrapunavalon ansiosta verenkierto ja talintuotanto stimuloituvat ja lepotilassa olevat hiustupet aktivoituvat. Tämä lisää monissa tapauksissa hiusten tiheyttä.

Hiustensiirto on asiantuntijahoito, joka vaatii erityistekniikoita. Hiuksia voidaan siirtää kahdella menetelmällä. Ensimmäinen on niin sanottu FUT (Follicular Unit Transplantation) -menetelmä ja toinen FUE (Follicular Unit Extraction) -tekniikka. Lisäksi on olemassa plasmahoito hiustenlähtöön. PRP-plasmahoidossa (Platelet Rich Plasma) otetaan verta, josta suodatetaan plasma. Saatu plasma sisältää runsaasti verihiutaleita ja kasvutekijöitä. Veri ruiskutetaan tämän jälkeen takaisin kehoon.

Kaljuuntuminen on iso juttu, varsinkin jos se tapahtuu nuorena tai on vakavan sairauden seurausta. Jos ongelma häiritsee arkea, voit harkita peruukkia. Peruukit tehdään synteettisestä tai luonnollisesta hiuksesta, mutta molemmat näyttävät nykyään hyvin aidoilta.

Ole tarkkana valitessasi hoitomenetelmää. Koska hiustenlähtö on yleistä, tarjolla on myös paljon harhaanjohtavia ja epäluotettavia hoitoja. Varmista, että valitset hoidon aina yhdessä lääkärin kanssa.

Terveelliset elämäntavat ovat myös tärkeässä roolissa hiustenlähdössä. Liikkumalla ja nukkumalla riittävästi sekä huolehtimalla riittävästä ravintoaineiden saannista voit vaikuttaa päänahan ja hiusten kuntoon. Ravinto on tässä tosi tärkeää. Hiukset koostuvat keratiinista, ja keratiini taas kysteiinistä, joka on proteiini ja tarvitsee rikkiä. Rikkiä on esimerkiksi parsakaalissa, kaalissa, paksoissa, sinapissa, vesikrassissa, parsassa, persiljassa, valkosipulissa, sipulissa, kukkakaalissa, tomaateissa, herneissä ja avokadoissa. Rikkiä on proteiinissa, joten proteiinipitoiset tuotteet kuten pähkinät, munat, liha ja kala ovat suositeltavia. Kiinnitä myös huomiota käyttämiisi hiustenhoitotuotteisiin. Vältä kemiallisia shampoita, joissa on aggressiivisia aineita, jotka vahingoittavat hiuksia.

Yksi tärkeimmistä hiustenlähdön syistä on stressi, joten ota tämä ehdottomasti vakavasti. Tarkastele stressitekijöitä elämässäsi ja hae tarvittaessa apua.

Lähteet

Miten Dokteronline toimii?

Valitse hoito ja saat neuvontaa heti ilman jonottamista tai säätöä.

Lue lisää
  1. Valitse hoitosi

  2. Täytä lääkärin kyselylomake

  3. Lääkäri katsoo hakemuksesi läpi

  4. Toimitus suoraan kotiovelle

Lue lisää