Ihonhoito

Ihonhoito tarkoittaa ihon puhdistamista ja sen jälkeen ihon hoitamista voiteella, öljyllä, emulsiolla tai salvalla. Terveen ihon ylläpitoon ja hoitoon löytyy paljon erilaisia tuotteita. Aknen ja ekseeman kaltaisissa ihosairauksissa nämä tuotteet eivät aina riitä tai voivat jopa pahentaa tilannetta. Ihonhoitotuotteisiin lisätään nimittäin paljon erilaisia aineita ja kemikaaleja, joihin iho voi reagoida voimakkaasti erityisesti aknen ja ekseeman yhteydessä.

Ihosairaudet ovat ihon ärsytyksiä, jotka voivat johtua esimerkiksi sienistä, viruksista tai allergioista. On myös perinnöllisiä muotoja, joita kutsutaan genodermatooseiksi. Tässä käydään tarkemmin läpi aknea, ruusufinniä ja ekseemaa.

Akne

Akne eli finnit on ei-tarttuva ihosairaus, jossa talirauhasen karvatupet tulehtuvat. Sairaus näkyy eniten kasvoissa T-alueella (otsa, nenä, leuka), selässä, niskassa, kaulassa ja hartioissa, ja sitä esiintyy erityisesti nuorilla ja nuorilla aikuisilla 12–24 vuoden iässä. Myöhemmällä iällä aknea esiintyy enemmän naisilla kuin miehillä. Tali on tarpeellista, jotta iho ei kuivuisi.

Aknea on kolmea tyyppiä: komedot (mustapäät), pustelit (finnejä) ja infiltraatit (tulehtunut, punainen, kivulias iho). Akne voi jättää arpia, jotka eivät häviä itsestään. Näitä voidaan hoitaa esimerkiksi laserilla.

Ruusufinni

Ruusufinni on ihosairaus, jossa laajentuneet verisuonet näkyvät iholla. Sitä esiintyy paljon naisilla 30–50 vuoden iässä. Kohtaukset, joita kutsutaan myös flare-upeiksi, aiheuttavat punoitusta ja tekevät näppylät ja kyhmyt kasvoissa näkyviksi. Ihon suojakerros on ruusufinniä sairastavilla heikompi, minkä takia iho on herkempi ulkoisille tekijöille. 

Ruusufinnin syy liittyy usein heikentyneeseen orvaskeden suojakerrokseen. Toinen tunnettu yhteys on demodex-punkkiin, jota esiintyy ruusufinni-iholla jopa kaksikymmentä kertaa enemmän kuin terveellä iholla. Flare-upien eli kohtausten laukaisijoita voivat olla esimerkiksi sää, tietyt voimakkaat ihonhoitotuotteet, tupakointi ja stressi.

Ekseema

Ekseema lasketaan ihosairauksiin, vaikka se ei virallisesti ole ihosairaus vaan enemmänkin oire jostain muusta sairaudesta. Ekseemalle on tyypillistä kutina, punoitus, rakkulat, kyhmyt tai halkeamat. Ekseemaa on monia eri tyyppejä, tunnetuin niistä on atooppinen ekseema eli atooppinen dermatiitti. Sitä esiintyy noin 20 %:lla lapsista. Atopia on synnynnäinen taipumus reagoida esimerkiksi siitepölyyn ja pölypunkkeihin. Atopiakokonaisuuteen kuuluvat heinänuha, ekseema ja astma. Kyseessä on siis sairauksia, jotka johtuvat kehon yliherkkyydestä tietyille aineille. Muoto ilmenee usein jo nuorella iällä. Muita ekseeman muotoja ovat: 

• Seborrooinen ekseema: punainen iho ja keltaisia, rasvaisia hilseitä, esiintyy useammin miehillä kuin naisilla. 
• Kosketusekseema: punoitus ja kutina tiettyjen aineiden kosketuksesta. 
• Nummulaarinen ekseema: nummulaarinen tarkoittaa kolikkoa. Läiskät ovat soikeita tai kolikon muotoisia. 
• Dyshidrotinen ekseema: punoitusta, hilseilyä säären alueella. Joskus myös turvotusta. Esiintyy paljon iäkkäillä. 
• Uimarin ekseema: sieni-infektio jalassa. Virallisesti tämä ei ole ekseema. 
• Ekseema silmien ympärillä: ekseema silmien ympärillä voi aiheuttaa silmien turvotusta. 

Lisäksi erotellaan akuutti ja krooninen ekseema. Akuutti ekseema alkaa nopeasti, näkyy punoituksena, turvotuksena, kutinana ja rakkuloina. Sen jälkeen ilmestyy hilseilyä ja punoitus vähenee. Krooninen ekseema on ekseemaa, jossa hilseilyvaihe muuttuu ihon kovettumiseksi ja ihon juonteet korostuvat. Tätä kutsutaan lichenifikaatioksi. Kovassa, jäykässä ihossa voi tulla halkeamia.

Näiden kolmen ihosairauden (akne, ruusufinni ja ekseema) lisäksi on olemassa myös monia muita ihosairauksia, kuten: 

• Psoariasis: krooninen ihosairaus, josta tunnetuin on plakkipsoriaasi. Sille on tyypillistä punaiset läiskät ja ihon hilseily, ja siihen voi liittyä nivelkipuja. Tähän sairauteen liittyy perinnöllinen alttius. 
• Nokkosihottuma eli urtikaria: iholle tulee paukamia, jotka johtuvat verinahkaan syntyvistä turvotuksista. Paukamia pidetään nokkosihottuman oireina. Turvotuksia kutsutaan myös angioödeemaksi, ne ovat verisuonten vuotamisesta johtuvia turvotuksia. 
• Syyhy: tarttuva ihosairaus, jonka aiheuttaa syyhypunkki. Oireina on pääasiassa kutina, mutta myös rakkuloita voi esiintyä. 
• Herpesinfektio: melko harmiton ihosairaus, joka paranee yleensä itsestään. Oireina on kivulias, polttava tunne ja rakkuloita.
• Couperose: harmiton, ei-tarttuva ihosairaus. Se on punaisen ja sinisen verisuonten määrän lisääntyminen orvaskedessä. Suonet ovat joskus punaisia ja näkyvät kasvoissa. 
• Vyöruusu: virusinfektion aiheuttama ihottuma. Iholle tulee rakkuloita ryhmissä (vyö). Rakkulat aiheuttavat kipua ja kutinaa. Varicella zoster -virus aiheuttaa myös vesirokon. Potilaat, jotka saavat vyöruusun, ovat sairastaneet vesirokon lapsena. 
• Erilaiset virus- ja bakteeri-infektiot iholla. Kaikille näille sairauksille on yhteistä, että iholla näkyy jotain poikkeavaa. Tämä voi olla värimuutos, esimerkiksi punaisia tai valkoisia läiskiä, mutta myös muita muutoksia, kuten hilseilyä tai kyhmyjä.

Toinen näille sairauksille yhteinen juttu on häpeän ja turhautumisen tunne, jota ne aiheuttavat. Oireet näkyvät usein päällepäin ja saattavat herättää kysymyksiä tai outoja katseita sosiaalisissa tilanteissa. Jopa neljännes tai kolmasosa kroonisia ihosairauksia sairastavista tarvitsee myös psyykkistä tukea. Lisäksi sairaudet, joiden oireena on kutina, voivat johtaa kierteeseen, jossa kutina ja raapiminen vuorottelevat. Raapiminen pahentaa oireita ja aiheuttaa samalla isoa turhautumista. On tosi tärkeää ottaa psyykkiset oireet vakavasti, jotta potilas löytää keinon käsitellä niitä ja pystyy välttämään sosiaalista eristäytymistä ja masennusta.

Kuten aiemmin mainittiin, ihosairaus tunnistetaan ihossa olevasta poikkeamasta. Se voi olla punoitusta, hilseilyä, näppyjä, läiskiä, halkeamia, pisteitä, värimuutoksia tai muuta vastaavaa. Oireisiin voi liittyä myös kutinaa, kipua tai polttavaa tunnetta. Kun oireita ilmenee, kannattaa ottaa yhteyttä asiantuntijaan, jotta saat kohdennetun hoidon mahdollisimman nopeasti käyntiin. On myös monia ihosairauksia, kuten vanhuuden syylät, jotka eivät yleensä vaadi hoitoa.

Mitä itse voi tehdä? Jos huomaat poikkeamia ihossasi, on tärkeää hakeutua lääkärin vastaanotolle. Lääkäri voi määrätä lääkkeitä tai ohjata sinut erikoislääkärille. Ekseema voi puhjeta tai pahentua kuivan ihon takia. Siksi on tärkeää pitää huolta ihon hyvästä hoidosta ja kosteutuksesta. Kun oireita tulee, kannattaa käyttää oikeita hoitotuotteita. Vältä myös raapimista, jos kutittaa. Aknen ja ruusufinnin kohdalla on hyvä seurata, milloin oireet ilmaantuvat. Tämä voi antaa vinkkejä syistä ja auttaa kohdennetussa hoidossa.  

Ihosairauksien hoitomuodot ovat yhtä monipuolisia kuin itse sairaudetkin. Osa häviää itsekseen, osa vaatii kohdennettua hoitoa. Aknen hoidossa voidaan käyttää voidetta tai emulsiota. Vakavammissa tapauksissa voidaan määrätä myös antibiootteja. Aknen mahdollisesti jättämiä arpia voidaan hoitaa laserilla.

https://www.huidarts.com/huidaandoeningen/acne/

https://huidzorgroyale.nl/huidproblemen/acne/acne-ectopica/ 

https://acnevitaal.nl/acne/soorten-acne/acne-fulminans/

https://www.farmacotherapeutischkompas.nl/bladeren/indicatieteksten/acne_vulgaris#acne_vulgaris_behandelplan

https://www.polikliniekdeblaak.nl/huidziekten/acne-behandeling/

https://www.dokterdokter.nl/gezond-leven/algemeen/soorten-eczeem/item63956

https://www.vmce.nl/eczeem/wat-is-eczeem.html#wat-is-een-basiszalf

https://www.huidziekten.nl/folders/nederlands/nummulair-eczeem.htm

https://www.dermicis.nl/nl/aandoeningen/eczeem/contacteczeem

https://www.huidinfo.nl/t/tylotisch-eczeem/

https://www.huidinfo.nl/h/hypostatisch-eczeem/ 

https://huidfonds.nl/je-huid/huidaandoeningen/eczeem/